Kevään 2023 ensimmäinen uintikerta on 14.1.
Vauvauinnit pyörivät läpi uintikauden.
Uudet perheet muistakaa osallistua vauvauinti-infoon ennen uinnin aloittamista!
Keuruun uimahalli järjestää vauvauinnit monitoimialtaassa lauantaisin seuraavasti:
1. ryhmä 3-8kk 09.45-10.15
2.. ryhmä 9kk-1,5v 10.15-11.00 (tämä on ns. sisaruinti, johon pääsee mukaan perheen alle 5 vuotiaat)
Ajat ovat altaassa oloaikoja. Riisuutumaan pääsee 15 minuuttia ennen ryhmän alkua. Jokaisen on noudatettava oman ryhmänsä aikoja. Ryhmän vaihto vasta ohjaajan kehotuksesta. Sisarukset mukaan vain kolmanteen ryhmään.
Vauvauintimaksu: Voimassa oleva vauvauintimaksu on nähtävissä uimahallin hinnastossa.
Uusien vauvojen mukaan tulo edellyttää vauvauinti-infoon osallistumisen. Ennen ensimmäistä vauvauintikertaa, ota yhteys vauvauinninohjaajiin.
Kevään 2023 vauvauinti-infot pidetään uimahallin kahviossa maanantaina 9.1., sekä keskiviikkoisin 8.2. ja 8.3. klo 13.00.
Lisätietoja antavat koulutetut vauvauinninohjaajat Mervi Koto-Pummila, Emilia Pollari sekä Samu Rantanen p. 0400 859 562.
Vauvauintiryhmät ovat tauolla aina koululaisten lomaviikoilla. Pyhäpäivinä ei myöskään järjestetä vauvauintia.
Mitä vauvauinti on?
Vauvauinti on perheen iloinen ja turvallinen leikkihetki puhtaassa, lämmitetyssä (+32 astetta) vedessä. Sitä ohjaavat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttamat ohjaajat. Vauvauinnin voi aloittaa, kun lapsi on vähintään 3 kuukauden ikäinen ja painoa on vähintään 5 kg. Vauvauintia voi harrastaa noin 1,5 vuoden ikäiseksi.
Tämän jälkeen on helppo siirtyä harrastamaan uintia itsenäisesti oman perheen kesken, uimahallin lastenaltaisiin ja normaaleille yleisövuoroille.
Sukellusrefleksi
Vauvauinnissa hyödynnetään synnynnäistä sukellusrefleksiä, joka on havaittavissa kaikilla lapsilla elämän ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Sen jälkeen refleksi häviää vähitellen pois ja tilalle tulee opittu hengityksen pidättäminen. Vauvauinnissa opetamme lasta hyödyntämään tätä sukellusrefleksiä. Refleksi laukeaa, kun lapsen takanieluun tulee n. 5 ml vettä.
Valmistautuminen vauvauintiin
Koska vauvauinti tapahtuu erilaisessa ympäristössä kuin mihin lapsi on kotona tottunut, häntä on hyvä totuttaa lisääntyviin ääniin. Mikäli mahdollista, myös uimahallissa käynti ja siellä erilaisten äänten kuulostelu ennen varsinaisen vauvauinnin alkua kannattaa. Ammeessa kylvettäessä on hyvä pitää runsaasti vettä ja hiljalleen alentaa kylpyveden lämpötilaa. Vauvauintiin siirtymistä helpottaa huomattavasti, jos lapsi on jo kotona kylpenyt +32 asteisessa vedessä.
Ensimmäinen uintikerta
Ensimmäinen kerta kestää noin 10-15 minuuttia. Sen aikana vauva saa tutustua uuteen ympäristöön ja ohjaaja käy vanhempien kanssa läpi vauvanuinnissa käytettävät perusotteet (pystyote, vatsauintiote, selinote sekä kylkiote). Ensimmäinen uintikerta on lyhyt, koska uudessa ympäristössä on vauvalle paljon uusia asioita, joiden tutkiminen kuluttaa paljon vauvan energiaa. Lapsi väsyy nopeasti. Uinnin jälkeen on hyvä pestä lapsen iho, kuivata se huolella, rasvata tarvittaessa ja pukeutua lämpimästi. Vauvauintiretkeen on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta koko perhe saa nauttia kiireettömästä harrastuksesta.
Vauvauinnin eteneminen
Uintiaika pitenee vähitellen 30 minuuttiin. Ympäristöön totuttelun (1-3 kertaa) jälkeenkokeillaan, toimiiko lapsen sukellusrefleksi. Muutaman kerran jälkeen opetellaan hyödyntämään refleksiä ja harjoitellaan yhdessä ohjaajan kanssa ensimmäistä sukellusta – kannusukellusta. Sitä tehdään muutamilla uintikerroilla ja kun tuntuu, että lapsi ja vanhemmat ovat valmiita uuteen sukellukseen, opetellaan pituussukellus (torpedosukellus). Muita opeteltavia sukelluksia ovat syvyyssukellus (lentosukellus), reunasukellukset ja erilaiset sukellusten sovellukset. Sukellusten yhteydessä on hyvä muistaa, että ennen puolen vuoden ikää jokainen sukellus muuttaa lapsen sykettä. Jotta syke ehtii palautua, sukellusten välissä on hyvä olla riittävästi muuta toimintaa. Vauvan veden juominen estetään oikeilla otteilla ja rajoittamalla sukellusten määrää. Sukelluskertojen määrä on sama kuin vauvan ikäkuukaudet, eli esim. 8kk ikäinen vauva voisi sukeltaa 8 kertaa/ uintikerta. Vauvauinnin aikana vanhemmat vastaavat itse omasta lapsestaan ja toimivat tämän varsinaisina ohjaajina. Vauvauinninohjaajan rooli korostuu alkuvaiheessa, mutta sitä mukaa kun vauvan ja vanhempien taidot kasvavat, ohjaajan osuus pienenee. Jokainen perhe (vauva) etenee omaan tahtiinsa, omilla ehdoillaan.
Sukellus ei ole pääasia
Koska sukelluttaminen vaatii sukelluttamistekniikan opettamista, sen osuus saa ohjauksessa melko suuren osan. Sukeltaminen on kuitenkin vain hyvin pieni osa uintia. Vauvauinnista nautitaan myös ilman sukeltamista. Vedessä on erinomaiset mahdollisuudet harjoittaa lapsen motorisia taitoja ja nauttia perheen yhteisestä leikkihetkestä.
Onko vauvauinnista haittaa tai vaaraa?
Ohjaajien näkökulmasta vauvauinnin ikävin haitta tulee esiin silloin, jos vanhemmilla on valtava kunnianhimo ja korkea kilpailuvietti. Naapurivauvan kanssa kilpaileminen vie toiminnasta herkkyyden ja ilo omasta lapsesta peittyy kilpailemiseen. Suorituspakkoa ei ole. Hieman toisenlaisen vaaratilanteen aiheuttaa kakkavahinko. Lapsen kakka sisältää kolibakteereja ja mikäli kakka leviää allasveteen, uinti täytyy keskeyttää siltä kerralta.
Tästä syystä jokaisella vauvalla tulee olla vyötärön- ja lahkeensuista napakat uimahousut. Vahinkoja tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin. Vahingon välttää parhaiten sillä, että ruokailun ja uinnin väliin jää vähintään yksi tunti.
Uimaan vain terveenä
Aina kun ihmisiä on paljon koolla, tartunnan mahdollisuus on olemassa. Jokainen voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa infektioiden leviämiseen: vauvauintiin saa osallistua vain terveenä. Tämä koskee sekä lapsia, että aikuisia. Korvatulehdus saa alkunsa hengitystieinfektiosta. Tällöin tulehdus nousee korvakäytävää pitkin ylös välikorvaan ja aiheuttaa välikorvan tulehduksen. Korvatulehdus saa siis alkunsa “sisältä päin”, joten vauvauintivesi ei tulehdusta voi aiheuttaa. Mikäli lapsi tuodaan uintiin nuhaisena, saattaa uiminen edesauttaa infektion pahenemista ja nousemista korviin. Mahdollisten korvatulehdusten tai virtsatieinfektioiden jälkeen täytyy olla lääkärin lupa uintiin osallistumiselle.
Veden vaikutus vauvan ihoon
Uima-allasveden vaikutus lapsen ihoon on yksilöllinen. Normaalisti lapsen peseytymistä ei tarvitse rajoittaa. Mikäli iho tuntuu kuivalta, kannattaa se rasvata välittömästi pyyhekuivauksen jälkeen perusvoiteella. Mikäli olet saanut ohjeet lapsesi ihonhoidosta lääkäriltä, on hyvä noudattaa niitä. Jos lapsella (tai aikuisella) on märkiviä tai vuotavia ihosairauksia, ne täytyy hoitaa kuiviksi ennen uimaan tuloa.
Henkilökohtainen hygienia
Aikuisten henkilökohtainen hygienia vaikuttaa veden puhtauteen. Pienet vauvat ovat puhtaita (alle 7 kk) ja ennen uintia heiltä pestään vain vaippa-alue.
Mahdolliset bakteerit kulkeutuvat altaalle aikuisten mukana, tästä syystä:
– Kellot ja isot korut jätetään altaan ulkopuolelle. Näin aikuisen kuollut ihosolukko ei liukene altaaseen.
– Erityisen huolellinen alapesu ennen altaaseen tuloa.
– Uimaan ainoastaan uimahousuissa, ei shortseissa!
– Hiusten kastelu ja kemikaalien (hajuvedet yms.) pesu ennen uintia. Pitkät hiukset tulee sitoa kiinni.
– Meikkaus vasta uinnin jälkeen.
– Alkoholin vaikutuksen alaisena ei tulla uimaan. Paljas iho haihduttaa voimakkaasti hajuja ja muodostaa siten ympäristöhaitan.
Vauvauinnin aloittaminen
Vauvauintiin pääsee mukaan osallistumalla ohjaajien pitämään vauvauinti-infoon. Infoja järjestetään sekä syksyisin että alkuvuodesta. Vauvainfoon voi osallistua jo odotusaikana. Erityislapsia otetaan mukaan lääkärin suostumuksella.
